Ajatuskehät ja uskomukset

20.12.2025

Ajatuskehä tarkoittaa mielen tapaa kiertää samaa rataa yhä uudelleen. Yksi ajatus synnyttää tunteen, tunne ohjaa toimintaa – ja toiminta puolestaan vahvistaa alkuperäistä ajatusta. Kehä sulkeutuu, ja alkaa uudelleen. Sinusta ehkä alkaa tuntua siltä, ettei ulospääsyä ole.

Esimerkkinä ajatuskehästä annan suhteellisen yleisen asian; Aamulla heräät ja nouset sängystä. Ehkä potkaiset matkalla sängynpäätyä tai ovenkulmaa. Ajattelet, että "Onpa pa#ka aamu". Wc-paperi on telineestä loppu ja aamukahvista puolet kaatuu puhtaalle paidalle. Ajatuksesi jatkuu "kaikki menee pilalle tänään" ja "mikään ei onnistu minulta".

Toinen yleinen ajatuskehä on ajatus "en kelpaa". Ajatus herättää ahdistusta ja häpeää, vetäytymistä ja itsensä pienentämistä. Edellä kuvatut tunteet vahvistavat  ajatusta "en kelpaa".

Ihmisen mieli pyrkii suojelemaan ihmistä, ennakoimaan uhkia ja välttämään kipua. Tästä syystä syntyy jatuskehä. Mieli ajattelee tekevänsä sinulle palveluksen ja suojella sinua.

Ajatuskehät vaikuttavat kaikkeen suhtautumiseemme ja saattavat esimerkiksi ylläpitää haitallisia toimintatapoja ja riippuvuuksia.


Kaikilla meillä on Uskomuksia, joiden pohjalta ajatuskehät muodostuvat. Uskomukset ovat käsityksiä itsestä, muista ja maailmasta. Ne pohjautuvat varhaisiin ihmissuhteisiin ja kokemuksiin, joita sinulla on ollut elämäsi aikana. Ajatuskehä muotoutuu siis sen mukaan, millaisessa ympäristössä ja millaisen elämän olet elänyt.

Yleisimpiin uskomuksiin kuuluvat ajatukset, kuten:

"Minun on pärjättävä yksin."  "Tunteet ovat heikkoutta."  "En ole tärkeä."  "Epäonnistun kaikessa."  "En voi laskea muita lähelleni, etteivät he käytä minua hyväkseen."

Uskomukset eivät välttämättä ole tietoisia, eli teet päätökset ja reagoit tavalla, jota et itse ehkä huomaa. Uskomukset tuntuvat totuudelta, ei ajatuksilta ja siksi ne ohjaavat toimintaamme niin vahvasti. Ajatuskehä vahvistaa itseään ja tuntuu siksi niin todelta. Kun uskomus ohjaa huomiota, näemme kaikkea, joka vahvistaa uskomustamme. Mieli suodattaa kaiken niin, että se korostaa uskomuksiamme ja vahvistaa niitä. Näin alamme uskomaan, että uskomuksemme on totta.

Ajatuskehän rikkominen

Ajatuskehän pystyy rikkomaan, se vaan vaatii työtä ja oman ajatusmallin muuttamista. Usein pelkkä ajatuksen korvaaminen positiivisella ajatuksella ei auta. Ensimmäisenä pitää oppia huomaamaan oma uskomus, että siihen voi puuttua.

Huomaamiseen saattaa auttaa tilanteessa pysähtyminen ja kysymällä itseltä;

Mitä ajattelen juuri nyt? Mihin ajatus perustuu?

Tai pysähtymällä ja kysymällä itseltä, mille sama tilanne näyttäisi ulkopuolisen silmin? Aiheuttaisiko tilanne silloin samanlaisia tunteita?

Jo tämän asian ajattelu aiheuttaa rakoilua ajatuskehään ja murtaa sen. Usein muutos tapahtuu tunteen tai toiminnan kautta ennen, kuin ajatus ehtii mukaan tilanteeseen.

Uskomusten muokkaminen 

Uskomukset eivät ole vihollisia. Ne ovat syntyneet tarpeesta. Useimmiten kasvamme ja muutumme, joten uskomustemme tulisi muuttua elämämme mukana. Koulukiusattuna tilanteet, tunteet ja ajatuskset ovat erilaisia, kuin aikuisena työyhteisössä tai parisuhteessa. Kuitenkin uskomuksemme laittavat meidät käyttäytymään samalla tavalla työpaikalla, kuin aiemmin koulussa, jos emme muuta ajattelutapaamme ja uskomuksiamme.
Usein uskomuksia voi muokata kyseenalaistamalla ajatuksiaan. Ei siis enää "tämä on absoluuttinen totuus", vaan "tämä on tarina/kokemus, jonka olen oppinut". Näin teet tilaa uusille kokemuksille ja uskomuksille.

Ajatuskehä ei siis le elinkautinen, vaan yksi ajatusmalli, jonka voit oppia tunnistamaan ja jonka rinnalle voit rakentaa lempeämpiä tapoja suhtautua ja toimia.


Apua ajatusmallien muutokseen saat kognitiivisesta lyhytterapiasta :)