Mitä tehdä kun kriisi sattuu kohdalle?
Kaikkien elämässä tapahtuu yllättäviä asioita. Mitä tehdä, kun kriisi sattuu omalle kohdalle?
Kriisi on äkillinen, turvallisuuden tunteen rikkova tapahtuma, johon ihminen ei osaa varautua. Se voi olla äkillisesti eteen tuleva jalankulkija, johon törmäät matkalla kotiin. Tai tulipalo, joka tuhoaa kaiken kodistasi. Tai puoliso, joka ilmoittaa ettei halua enää olla kanssasi. Tai yt- neuvottelut, joissa juuri sinulle sattuu lyhin tikku.
Tai kriisi voi olla läheisen tai lemmikin kuolema. Tai globaalimpi, kuten sota, nälänhätä tai ilmastonmuutoksen aiheuttava ääri-ilmiö. Kuitenkin sellainen, johon et itse voi juurikaan varautua tai vaikuttaa.
Joskus kriisioireita aiheuttaa läheltä piti- tilanteet. Eli vaikka et itse olisi osallisena, voi turvallisuuden tunteesi järkkyä siitä huolimatta. Tällaisia tilanteista voivat olla onnettomuudet, jotka näet tai lähipiirissä sattuva äkillinen menetys. Saatat ajatella "Mitä jos minulle käy noin?".
Kun kohtaat äkillisen tilanteen, rauhoittelu ja tilanteesta puhuminen auttaa. Alkujärkytyksen jälkeen voi olla epäuskoa tapahtuneeseen, itsesyyttelyä ja voimakkaita (jopa hallitsemattomia) tunnepurkauksia. Nämä kaikki kuuluvat psyykkiseen shokkireaktioon. Lisää kriisireaktioista voi lukea SPR:n sivuilta. Tyypillisiä kriisireaktion oireita ovat tapahtuman vaikuttaminen epätodelliselta, erilaiset fyysiset oireet, kuten vapina ja huimaus, ja ajatusten jumiutuminen. Yleensä mieli alkaa kertaamaan tapahtumaa vasta jälkeenpäin, silloin kun tilanne on ohi ja ihminen on turvassa.
Jos jollekkin ystävällesi tai läheisellesi on tapahtunut äkillinen kriisi, voit parhaiten auttaa olemalla läsnä ja kuuntelemalla. Kriisireaktion läpikäynyt ihminen haluaa todennäköisesti puhua tilannetta läpi uudestaan ja uudestaan. Tämä kuuluu kriisin käsittelyyn. Kriisitukea tarjoavia tahoja on lisäkseni paljon ja tilanteeseen voi saada tukea esimerkiksi työterveydestä.
Turvallisuudentunteen järkyttyä ihminen voi olkaa etsimään vaaranmerkkejä kaikkialta. Joskus tällainen käyttäytyminen saattaa alkaa rajata elämää, jolloin ammatillinen apu on tärkeää. Tilanne tuskin menee itsestään ohi.
Globaalissa kriisissä ja sen vaikutuksissa on tärkeää turvautua faktatietoon, eikä uskoa mitä esim. somessa kirjoitetaan. Mikäli ihmisellä on taipumusta ahdistua, saattavat somekirjoitukset lisätä ahdistusta. Joskus tällaisessa tilanteessa saattaa olla apua varautumis- tai turvallisuus- suunnitelmasta. Turvallisuussuunnitelman ajatuksena on pohtia, mitä tekee silloin, kun pahin mahdollinen tapahtuu. Mikäli kyse on esimerkiksi sotatilanteesta, niin suunnitelman tulisi sisältää toimintamalli sodan syttyessä. Tai mikäli kyse on infran sulkeutumisesta, tulisi suunnitelmaan kirjata sekä kotona varautumisen, että kotivaraston määrät. Lisää varautumisesta löytyy marttojen sivuilta. Myös varautumiseen liittyvissä asioissa voin olla apuna, jos sinusta tuntuu, että asia on liian hankala yksin käsiteltäväksi. Turvallisuussuunnitelma on yleensä henkilökohtaisen elämän suunnitelma; mihin otan yhteyttä ja kuinka voin äkillisessä tilanteessa toimia. Kyseistä harjoitusta teen aika usein turvattomuutta tuntevien asiakkaideni kanssa. Turvaverkkokartan lisäksi pohdimme eri tilanteita ja vahvistamme omaa toimijuutta.
Vaikka äkillinen tilanne osuisi kohdalle, siitä selviää. Meillä kaikilla on resilienssiä, eli psyykkistä palautumiskykyä, joka auttaa meitä eri tilanteissa. Resilienssiä voi vahvistaa pitämällä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja palautumisesta. Palautumiseen löydät keinoja aiemmasta kirjoituksestani.
Lopuksi se kaikkein tärkein, eli sinä. Muista huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi, vaikka läheisellä olisi vaikea tilanne. Ei voi auttaa muita, ellei ole itse turvassa.